Paimensukuinen lapinkoiranarttu

PAIM-T Huhtun Bievla

Kuva: Heidi Tuohimäki

rek.nro: FI20013/17
s. 24.2.2017
i: Juskankankaan Otso Karhunen e: Juskankankaan Metsäorvokki

silmät: terveet 3/19
lonkat: A/A
kyynärät: 0/0
selkä: VA0 ( normaali) SP0 (puhdas) LTV0 (normaali)
polvet: 0/0
sydän: terve 3/19
prcd-PRA genotyyppi: a, terve (vanhempien testitulosten perusteella)
Pompentauti (GSD II): Normaali (terve) (vanhempien testitulosten perusteella)
Degeneratiivinen Myelopatia DM: kantaja

kasvattaja: Tuija Huhtinen, Vartsala
omistaja: Tarja Lackman, Juskankankaan kennel, Ahveninen

»Maikki koiranetissä

Maikin paimennustaipumustestaus:

20.5.2018, Kerimäki, Terhi Mikkonen
PAIM-T

Luontaiset ominaisuudet
Sosiaalisuus ihmisiä kohtaan: luoksepäästävä ja avoin (erittäin hyvä)
Sosiaalisuus muita koiria kohtaan: sosiaalinen (erittäin hyvä)
Fyysinen olemus: välinpitämätön ja valpas (erittäin hyvä)
Tottelevaisuus: valpas, tottelevainen (erittäin hyvä)
Asenne: rauhallinen,varma (erittäin hyvä)

Paimennustaipumukset
Kiinnostus laumaan: hakeutuu lauman luo (erittäin hyvä)
Laumaa lähestyminen: yli innokas (hyvä)
Lauman kohtaaminen: kiinnostunut (erittäin hyvä)

Tyyli
Käyttää silmää lauman hallitsemiseen (vähän)
Osoittaa pyrkimystä tasapainottaa laumaa ohjaajalleen (paljon)
Sopeuttaa voimankäyttöä laumaa kohtaan (paljon)
Työskentelee haukkuen (vähän)
Pyrkii kasaamaan laumaa kokonaisuutena (vähän), välillä hajottaa
Työskentelee keskilinjalla (vähän)
Työskentelee liikkeen kautta (paljon)

Kommentit

Innokas nuori koira.
Työskentelee lähellä laumaa.
Jatkossa vaatii reilua, jämäkkää ohjaamista.

Maikin SmartDOG Kognitio-testi

9.6.2018, Kontiolahti, Elisa Reunanen

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

Maikki on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu aktiivisesti tilaan. Koira pääosin hyvin motivoitunut ruuasta ja se keskittyy tehtäviin melko hyvin koko testin ajan. Sylinteritestissä Maikilla on hyvä itsehillintä. Maikki lukee kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä. Koira luki kaikkia eleitä tasaisesti, mutta sen piti keskittyä kunnolla ymmärtääkseen niitä. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Maikille helppo. Sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli liian vaikea: Maikki kuitenkin keskittyi tähän tehtävään parhaiten koko testin aikana, eli tehtävän haastavuus selvästi kiinnosti sitä. Maikki on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Tässä tehtävässä hylkäämisen osuus on Maikilla melko suuri. Muistitehtävässä Maikki muistaa oikein kaikki neljä aikaa, mikä on erinomainen suoritus etenkin nuorelle koiralle. Maikki odotti hienosti koko tehtävän ajan. Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Maikki ei paina namiautomaatin nappulaa, mutta osoittaa tietävänsä, mistä laite toimii ja jää pyytämään apua ihmisiltä. Maikki on koko testin ajan hyvin rauhallinen. Se ei jaksa toistaa samaa tehtävää kovin pitkään, mutta kiinnostuu aina uudesta tehtävästä – tämä on hyvä muistaa Maikin koulutuksessa ja pitää harjoitustuokion lyhyinä ja vaihtelevina. Ympäristö kiinnostaa Maikkia paljon. Se on kuitenkin hyvin motivoitunut ruuasta, joten palkkion laatuun kannattaa panostaa. Maikin parhaat vahvuudet testissä ovat hyvä tilaan liittyvä ongelmanratkaisukyky ja erinomainen muisti.

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikilla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisten yritysten jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Maikilla tämä oli 80 %.

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 72 % oikein. Koira ymmärsi kaikkia eleitä tasaisesti, ja sen tekemät virheet johtuvat enemmänkin keskittymisen herpaantumisesta: sen oli katsottava elettä tarkkaan ymmärtääkseen sen.

ONGELMANRATKAISU - V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 19 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (45 %). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrkii myös ensin itsenäiseen ratkaisuun (19 %). Ajasta 36 % koira tekee muuta (tutkii huonetta).

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Maikki oli erittäin kiinnostunut tehtävästä ja keskittyi siihen erittäin hyvin, mutta ei aivan ymmärtänyt sitä. Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus - tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Koiraa ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä” testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän. Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki muisti oikein kaikki neljä aikaa (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erinomainen ja kohtuullisen harvinainen suoritus – pieni osuus testatuista koirista saa kaikki oikein. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa, ja Maikki odottikin todella rauhallisesti koko tehtävän ajan. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Maikki ei paina oikeaa nappulaa, mutta osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista: koira tuijottaa nappia (tietää siis paikan, josta pitäisi painaa) ja pyytää apua ihmisiltä.

AKTIIVISUUS:

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:

Koirasi aktiivisuus testissä oli 22. Tietokannassa voitverrata koirasi aktiivisuutta samanrotuisten sekä kaikkien rotujen yhteenlaskettuun keskiarvoon.